KOMITUn jäseniä haastetaan usein siitä, miten suunnittelu Kambodzassa - 8352 kilometriä Helsingistä kaakkoon - onnistuu ekologisesti. Olemme kaikki ystäväpiireissämme tunnettuja kiinnostuksestamme ympäristöasioihin. Lentopäästöt ovat huolestuttava lommo esimerkillisen ympäristövaikuttajan roolissamme. Päätimme aloittaa matkan parempaan tiedostamalla aiheuttamamme ympäristötuhon suuruuden - ja laskea päästömme.
Finnairin päästölaskurin mukaan yhden hengen suora lento Helsingistä Bangkokiin tuottaa 1315kg hiilidioksidia. Yksittäisen ihmisen vuosittaisten hiilidioksidipäästöjen olisi pysyttävä 3 tonnissa. Päästäksemme kartalle lukujen suuruudesta kertokaamme, että Helsingin Sanomien hiililaskurin mukaan kerrostalokaksiossa asuva, maitotuotteita käyttävä kasvissyöjä päästää vuodessa 2700kg hiilidioksidia - normaali-ihmisen hiilidioksidisummaan tulevat tämän lisäksi päästöt liikkumisesta sekä muista elämäntapavalinnoista.
Varsinainen haitta ympäristölle on tuota lukua vielä paljon suurempi. Kun mukaan lasketaaan myös vesihöyry, sulfaatti ja nokihiukkaset sekä välilliset haitat, ovat päästöt 2-5 kertaiset, kirjoittaa WWF.
On selvää, että kambodzalaisen rakennusprojektin kanssa suomesta käsin työskenneltäessä kestävän kehityksen mukaisia päästötavoitteita on lähes mahdotonta olla ylittämättä - Paikan päällä on käytävä ainakin jossain vaiheessa projektia. Osallistava suunnittelu paikallisten nuorten kanssa ei toteudu sähköpostitse, eikä se pidemmän päälle ole innostavaa Skype:n välitykselläkään. Kuinka siis hyvitämme takaisin ympäristölle?
Päästöjen kompensointi sijoittamalla rahaa joko suoraan ympäristöprojekteihin, taikka ympäristöjärjestöjen kautta muihin kestävän kehityksen hankeisiin olisi mahdollista. Toiminnan luotettavuus ja tehokkuus kuitenkin jakaa mielipiteitä KOMITUn sisällä. Vaikka tuloksia onkin hankalampi mitata numeroilla, loppujen lopuksi suurin kompensointimahdollisuutemme on sisäänrakennettuna omassa projektissamme.
Rakennuksessamme tullaan käyttämään uusituvia rakennusmateriaaleja, kuten bambua ja maa-aineksesta rakennettuja tiiliä, sekä kierrätysmateriaaleja. Projektin aikana pyrimme kehittämään myös uusia kestäviä rakennustapoja. Saamiamme tuloksia ja koottua tietoa välitämme nuorille ja rakentamisen sektorilla työskenteleville yhteistyön, luentojen ja artikkeleiden muodossa, Kambodzassa ja Suomessa.
Päästömäärät eivät enää tunnu lamaannuttavilta, kun ajattelee projektimme välillisiä vaikutuksia ja vaikutusmahdollisuuksia ympäristöasioiden edistämiseen - Niitähän keksii loputtomiin! Täydennämme alla olevaa listaa projektin edetessä, ja ympäristöpoliittisten periaatteidemme muotoutuessa:
Miten KOMITU pitää päästönsä tästä lähtien minimissään:
Finnairin päästölaskurin mukaan yhden hengen suora lento Helsingistä Bangkokiin tuottaa 1315kg hiilidioksidia. Yksittäisen ihmisen vuosittaisten hiilidioksidipäästöjen olisi pysyttävä 3 tonnissa. Päästäksemme kartalle lukujen suuruudesta kertokaamme, että Helsingin Sanomien hiililaskurin mukaan kerrostalokaksiossa asuva, maitotuotteita käyttävä kasvissyöjä päästää vuodessa 2700kg hiilidioksidia - normaali-ihmisen hiilidioksidisummaan tulevat tämän lisäksi päästöt liikkumisesta sekä muista elämäntapavalinnoista.
Varsinainen haitta ympäristölle on tuota lukua vielä paljon suurempi. Kun mukaan lasketaaan myös vesihöyry, sulfaatti ja nokihiukkaset sekä välilliset haitat, ovat päästöt 2-5 kertaiset, kirjoittaa WWF.
On selvää, että kambodzalaisen rakennusprojektin kanssa suomesta käsin työskenneltäessä kestävän kehityksen mukaisia päästötavoitteita on lähes mahdotonta olla ylittämättä - Paikan päällä on käytävä ainakin jossain vaiheessa projektia. Osallistava suunnittelu paikallisten nuorten kanssa ei toteudu sähköpostitse, eikä se pidemmän päälle ole innostavaa Skype:n välitykselläkään. Kuinka siis hyvitämme takaisin ympäristölle?
Päästöjen kompensointi sijoittamalla rahaa joko suoraan ympäristöprojekteihin, taikka ympäristöjärjestöjen kautta muihin kestävän kehityksen hankeisiin olisi mahdollista. Toiminnan luotettavuus ja tehokkuus kuitenkin jakaa mielipiteitä KOMITUn sisällä. Vaikka tuloksia onkin hankalampi mitata numeroilla, loppujen lopuksi suurin kompensointimahdollisuutemme on sisäänrakennettuna omassa projektissamme.
Rakennuksessamme tullaan käyttämään uusituvia rakennusmateriaaleja, kuten bambua ja maa-aineksesta rakennettuja tiiliä, sekä kierrätysmateriaaleja. Projektin aikana pyrimme kehittämään myös uusia kestäviä rakennustapoja. Saamiamme tuloksia ja koottua tietoa välitämme nuorille ja rakentamisen sektorilla työskenteleville yhteistyön, luentojen ja artikkeleiden muodossa, Kambodzassa ja Suomessa.
Päästömäärät eivät enää tunnu lamaannuttavilta, kun ajattelee projektimme välillisiä vaikutuksia ja vaikutusmahdollisuuksia ympäristöasioiden edistämiseen - Niitähän keksii loputtomiin! Täydennämme alla olevaa listaa projektin edetessä, ja ympäristöpoliittisten periaatteidemme muotoutuessa:
Miten KOMITU pitää päästönsä tästä lähtien minimissään:
-Valitsee suoran lennon välilaskullisen lennon sijaan
-13%
-Valitsee lentoyhtiön, joka päivittää lentokalustoaan vähempipäästöiseksi
-3%
KOMITU:n luontaiset valinnat, jotka vähentävät samalla ympäristön kuormitusta:
-Suosii kasvisruokaa ja sosiaalisesti kestäviä, paikallisia yrityksiä ja tuotteita
(kysy meiltä vinkkejä esim. hyvien periaatteiden ravintoloista, jos olet matkustamassa Phnom Penhiin)
-Liikkuu polkupyörällä (usko tai älä, onnistuu mainiosti myös Phnom Penhissä!)
ja polkupyörätakseilla (nyt mahdollista myös Helsingissä! Tosin vain kesäaikaan...)
-13%
-Valitsee lentoyhtiön, joka päivittää lentokalustoaan vähempipäästöiseksi
-3%
KOMITU:n luontaiset valinnat, jotka vähentävät samalla ympäristön kuormitusta:
-Suosii kasvisruokaa ja sosiaalisesti kestäviä, paikallisia yrityksiä ja tuotteita
(kysy meiltä vinkkejä esim. hyvien periaatteiden ravintoloista, jos olet matkustamassa Phnom Penhiin)
-Liikkuu polkupyörällä (usko tai älä, onnistuu mainiosti myös Phnom Penhissä!)
ja polkupyörätakseilla (nyt mahdollista myös Helsingissä! Tosin vain kesäaikaan...)
No comments:
Post a Comment